Käsien ja nilkan nivelrikko: miten se tunnistetaan ja miten sitä hoidetaan

Nivelrikosta puhuttaessa ajatellaan yleensä polvea tai lonkkaa. Yhtä lailla kuluma voi kuitenkin koskea sormien pieniä niveliä, peukalon tyveä tai nilkkaa. Silloin vaikeudet näkyvät arjessa eri tavalla: purkin avaaminen, avaimen kääntäminen tai epätasaisella maalla kävely muuttuu hankalaksi. Pienetkin nivelet voivat siis haitata elämää yllättävän paljon. Tässä artikkelissa kerromme, miten käden ja nilkan nivelrikko tunnistetaan, mitä omahoidolla voi tehdä ja millaisia hoitoja lääkäri voi eri vaiheissa ehdottaa.

Miksi käden ja nilkan nivelrikko on oma lukunsa

Nivelrikossa nivelruston pinta ohenee vähitellen, nivelen reunoille muodostuu luupiikkejä eli osteofyyttejä ja nivelkapseli jäykistyy. Perusmekanismi on sama kaikissa nivelissä, olipa kyse sormesta tai nilkasta, mutta syyt ja oireet vaihtelevat nivelen mukaan.

Käsien nivelrikossa perinnöllisellä taipumuksella on suuri merkitys, ja se on yleisempää naisilla, usein vaihdevuosien jälkeen. Oireet alkavat tyypillisesti sormien kärki- ja keskinivelistä tai peukalon tyvinivelestä. Kuormitus liittyy puristamiseen ja hienomotoriikkaan, joten vaikeudet näkyvät ennen kaikkea käsien käytössä.

Oireet voivat vaihdella jaksoittain: välillä kädet ovat lähes kivuttomat, välillä kipeämmät ja turvonneet.

Nilkan nivelrikko taas on harvinaisempi kuin polven tai lonkan nivelrikko. Se kehittyy usein vuosia jonkin vamman jälkeen, esimerkiksi murtuman tai toistuvien nyrjähdysten seurauksena. Nilkka kantaa koko kehon painon joka askeleella, joten sen oireet vaikuttavat suoraan liikkumiseen.

Kummassakin tapauksessa on tärkeää erottaa nivelrikko muista syistä. Sormien turvotus ja aamujäykkyys voivat johtua myös nivelreumasta tai psoriaasiin liittyvästä niveltulehduksesta, ja nilkan kipu jännevaivoista tai luun rasitusvammoista. Siksi diagnoosi kannattaa aina varmistaa lääkärillä ennen kuin hoitoja valitaan. Oikea diagnoosi määrää, mistä keinoista on apua.

Sormien ja peukalon tyven nivelrikko: tunnusmerkit

Käden nivelrikko etenee yleensä hitaasti, usein vuosien kuluessa, ja sen merkit voi usein havaita paitsi tuntea myös nähdä.

Tyypillisiä oireita ovat:
• kovat kyhmyt sormien kärkinivelissä (Heberdenin kyhmyt) tai keskinivelissä (Bouchardin kyhmyt);
• sormien aamujäykkyys, joka hellittää yleensä alle puolessa tunnissa;
• kipu peukalon tyvessä, kun puristaa, kiertää kantta tai kääntää avainta;
• puristusvoiman heikkeneminen ja esineiden putoaminen käsistä;
• nivelten asennon muuttuminen, esimerkiksi peukalon tyven kulmautuminen.

Kyhmyjen alkuvaiheessa nivel voi olla välillä punoittava, lämmin ja arka. Tämä vaihe menee usein ohi, ja kipu voi myöhemmin jopa helpottaa, vaikka kyhmy jää.

Lääkäri tekee diagnoosin tavallisesti oireiden, tutkimuksen ja röntgenkuvan perusteella. Kuvassa näkyvät nivelraon kaventuminen, luupiikit ja nivelen muodon muutokset. Kuvalöydös ja kivun voimakkuus eivät aina vastaa toisiaan, joten hoito suunnitellaan oireiden eikä pelkän kuvan perusteella. Verikokeita voidaan ottaa, jos epäillään tulehduksellista nivelsairautta.

Hakeudu lääkäriin pian, jos useat nivelet turpoavat molemmissa käsissä samanaikaisesti, aamujäykkyys kestää pitkään tai oireisiin liittyy väsymystä tai kuumeilua. Nämä viittaavat pikemminkin tulehdukselliseen sairauteen, joka vaatii omanlaisensa hoidon ja reumalääkärin arvion. Mitä aiemmin syy selviää, sitä enemmän hoitovaihtoehtoja jää käyttöön.

Nilkan nivelrikko seuraa usein vanhaa vammaa

Moni nilkan nivelrikkoon sairastunut muistaa aikanaan murtaneensa nilkkansa tai nyrjäyttäneensä sen useaan kertaan. Joskus oireet alkavat vasta vuosikymmenen tai kahden kuluttua, jolloin yhteys vammaan ei ole itsestään selvä. Vamma voi muuttaa nivelen kuormitusta tai vahingoittaa rustoa niin, että kuluminen alkaa vuosia myöhemmin.

Tyypillisiä oireita ovat:
• kipu kävellessä, erityisesti portaissa, mäessä ja epätasaisella maalla;
• nilkan turvotus rasituksen jälkeen;
• jäykkyys aamulla tai pitkän istumisen jälkeen;
• liikelaajuuden kaventuminen, esimerkiksi vaikeus nostaa jalkaterää ylöspäin;
• epävakauden tunne ja pelko nilkan pettämisestä.

Nilkan nivelrikko todetaan yleensä kliinisen tutkimuksen ja seisten otetun röntgenkuvan avulla. Magneettikuvaus voi olla tarpeen, jos halutaan arvioida rustovaurioita, nivelsiteitä tai luun muutoksia tarkemmin. Kuvat kannattaa säilyttää myöhempää vertailua varten. Samalla voidaan selvittää, johtuuko kipu itse nivelestä vai esimerkiksi jänteistä.

Nilkan nivelrikossa kuormituksella on suuri merkitys, ja pienetkin muutokset arjessa voivat tuntua. Ylipaino, raskas seisomatyö ja kengät, joissa on heikko tuki, voivat pahentaa oireita. Toisaalta nilkkaa ympäröivien lihasten vahvistaminen ja tasapainoharjoittelu parantavat nivelen hallintaa ja vähentävät nyrjähdysriskiä.

Jos nilkka turpoaa äkillisesti voimakkaasti, muuttuu kuumaksi tai et pysty varaamaan jalalle, hakeudu lääkäriin samana päivänä.

Omahoito, apuvälineet ja fysioterapia

Sekä käden että nilkan nivelrikossa hoito alkaa omahoidosta. Se ei ole toissijainen vaihtoehto, vaan kaiken muun hoidon perusta. Sen tavoite on vähentää kipua, säilyttää liikkuvuus ja keventää nivelen kuormitusta arjessa.

Käden nivelrikossa auttavat:
• päivittäiset liikkuvuus- ja voimaharjoitukset toimintaterapeutin tai fysioterapeutin ohjeiden mukaan;
• lämpö, esimerkiksi käsien pitäminen lämpimässä vedessä aamujäykkyyden aikana;
• apuvälineet, kuten paksuvartiset ruokailuvälineet, purkinavaajat ja avaimenkääntäjät;
• peukalon tyvelle tehty tukilasta, joka lepuuttaa niveltä kuormittavissa tehtävissä.

Monet apuvälineet ovat edullisia ja helposti saatavilla, ja niiden vaikutus arkeen voi olla yllättävän suuri.

Nilkan nivelrikossa kannattaa kiinnittää huomiota:
• tukeviin, iskua vaimentaviin kenkiin, joissa on matala korko ja jäykähkö pohja;
• mahdollisiin tukipohjallisiin tai nilkkatukeen, jotka suunnitellaan yksilöllisesti;
• kevyeen liikuntaan, kuten pyöräilyyn, uintiin tai vesijuoksuun;
• painonhallintaan, koska jokainen askel kuormittaa nilkkaa.

Kipulääkkeitä ja tulehduskipulääkevoiteita käytetään lääkärin tai farmaseutin ohjeiden mukaan. Omahoito ei ole vain alkuvaiheen keino, vaan sen merkitys säilyy, vaikka myöhemmin tarvittaisiin muitakin hoitoja. Kun tiedät, mikä nivelellesi sopii, arjen valinnat helpottuvat. Fysioterapeutti auttaa löytämään sopivan harjoittelun määrän ja etenemisen, jotta nivel ei kuormitu liikaa mutta ei myöskään jäykisty.

Pistoshoidot ja leikkaus: mitä lääkäri voi ehdottaa

Kun omahoito ei riitä, lääkäri voi harkita pistoshoitoa. Kortisonipistos lievittää tulehdusta nopeasti, mutta sitä ei suositella toistettavaksi usein. Toinen vaihtoehto ovat potilaan omasta materiaalista valmistetut regeneratiiviset hoidot: verihiutaleita runsaasti sisältävä plasma (PRP) sekä pienestä rasvakudosnäytteestä erotettu stromaalinen vaskulaarinen fraktio (SVF).

Moskovalainen monialainen klinikka City Medical Centre esittelee tällaista hoitoa nivelrikon hoitoa käsittelevällä sivullaan, joka on suunnattu Helsingin seudun potilaille. Klinikan mukaan hoidettavia niveliä ovat muun muassa nilkka sekä käden ja ranteen nivelet, jokainen pistos annetaan ultraääniohjauksessa ja koko toimenpide tehdään yhden päivän aikana ilman sairaalassa yöpymistä. Kipu lievittyy yleensä ensimmäisen kuukauden aikana, ja täysi vaikutus kehittyy noin puolessa vuodessa. Menetelmä toimii parhaiten nivelrikon varhaisessa ja kohtalaisessa vaiheessa.

Sopivuudesta päättää lääkäri kuvien ja tutkimuksen perusteella. Hoitoa ei tehdä syöpäsairauden, raskauden tai imetyksen, veren hyytymishäiriöiden, akuuttien infektioiden eikä vakavien sydän-, munuais- tai maksasairauksien yhteydessä.

Pitkälle edenneessä nivelrikossa leikkaus, kuten peukalon tyvinivelen korjaus tai nilkan jäykistys- tai tekonivelleikkaus, voi olla realistisempi vaihtoehto. City Medical Centre tarjoaa maksuttoman ensimmäisen konsultaation ja kuvien arvion myös verkossa. Hoitopaikasta riippumatta ensimmäinen askel on tarkka diagnoosi ja lääkärin arvio siitä, mikä vaihtoehto sopii juuri sinun niveleesi.