Nivelten hoito ilman leikkausta: PRP- ja SVF-hoitopäivä vaihe vaiheelta

Moni polvi-, lonkka- tai olkapääkivuista kärsivä haluaa tietää, mitä hoidossa oikeasti tapahtuu, ennen kuin tekee päätöksen. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten omasta verestä ja rasvakudoksesta valmistetulla pistoshoidolla toteutettu hoitopäivä tyypillisesti etenee, miten siihen valmistaudutaan ja millaista toipuminen on. Kun tietää etukäteen, mitä on tulossa, päätöksen tekeminen on helpompaa ja lääkärille osaa esittää oikeat kysymykset. Kerromme myös, kenelle hoito ei sovellu. Hoidon sopivuudesta päättää aina lääkäri tutkimusten perusteella.

Kenelle nivelen pistoshoitoa yleensä harkitaan

Nivelkivun hoito alkaa lähes aina konservatiivisesti. Säännöllinen liikunta, lihasvoiman vahvistaminen, fysioterapia, painonhallinta ja kuormituksen annostelu ovat perusta, jota ei korvaa mikään pistos. Moni saa niistä selvää apua, varsinkin jos harjoittelu on säännöllistä ja jatkuu kuukausia. Kun nämä eivät riitä ja kipu haittaa arkea, lääkäri voi harkita pistoshoitoja.

Regeneratiivisissa hoidoissa käytetään potilaan omaa materiaalia. Niitä harkitaan tavallisimmin seuraavissa tilanteissa:
• polven tai lonkan nivelrikko varhaisessa tai kohtalaisessa vaiheessa;
• kivulias olkapää, kyynärpää, nilkka tai käden ja ranteen nivelet;
• nivelkierukan vauriot ja rappeuma;
• kuntoutus vammojen tai leikkausten jälkeen;
• tulehdukselliset nivelsairaudet täydentävänä hoitona, ei reumalääkärin hoidon korvaajana.

Pitkälle edenneessä nivelrikossa, jossa rusto on lähes kokonaan kulunut, pistoshoidosta ei yleensä ole pitkäkestoista apua. Tällöin rehellinen lääkäri kertoo suoraan, että tekonivel voi olla realistisempi vaihtoehto.

Arvio perustuu aina kuviin ja kliiniseen tutkimukseen. Ilman röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaa ei voi sanoa, missä kunnossa nivel on ja mikä hoito on järkevä. Siksi ensimmäinen askel on huolellinen diagnoosi eikä hoitomenetelmän valinta. Joskus käy ilmi, että kivun lähde on aivan muualla, esimerkiksi selässä, jolloin nivelen pistoshoidosta ei ole hyötyä.

Ennen hoitopäivää: kuvat, lääkkeet ja kysymykset

Hyvä valmistautuminen säästää aikaa ja auttaa lääkäriä tekemään oikean arvion. Moni klinikka pyytää lähettämään kuvat jo etukäteen, jolloin ne voidaan käydä läpi ennen vastaanottoa tai etäkonsultaatiossa.

Kerää valmiiksi:
• röntgenkuvat lausuntoineen, polvesta mieluiten seisten otettuina;
• magneettikuvaus- tai ultraäänitutkimuksen kuvat ja lausunnot, jos niitä on;
• aiempien lääkärien lausunnot ja hoitosuositukset;
• luettelo käyttämistäsi lääkkeistä ja pitkäaikaissairauksista.

Kuvat saa yleensä levyllä tai sähköisesti DICOM-muodossa. Pelkkä valokuva näytöltä on harvoin yhtä käyttökelpoinen kuin alkuperäinen tiedosto. Jos kuvat ovat yli vuoden vanhoja ja oireet ovat sen jälkeen muuttuneet, lääkäri voi pyytää uudet kuvat.

Kerro lääkärille rehellisesti kaikista sairauksistasi ja lääkkeistäsi, erityisesti veren hyytymiseen vaikuttavista lääkkeistä. Kirjoita myös lyhyesti ylös, milloin kipu alkoi, milloin se on pahimmillaan, kuinka pitkän matkan jaksat kävellä ja mikä helpottaa oloa.

Tällainen muistiinpano auttaa lääkäriä ymmärtämään, miten kipu vaikuttaa juuri sinun arkeesi.

Hyödyllisiä kysymyksiä konsultaatioon:
• Missä vaiheessa nivelrikko kuvien perusteella on?
• Miksi suosittelette juuri tätä menetelmää, PRP:tä vai SVF:ää?
• Kuinka monta pistosta ja seurantakäyntiä on suunniteltu?
• Milloin leikkaus tai tekonivel olisi parempi vaihtoehto?

Hoitopäivä vaihe vaiheelta

Hoitopäivän kulku vaihtelee klinikoittain ja potilaan tilanteen mukaan, mutta perusrakenne on usein samankaltainen. Esimerkiksi moskovalainen monialainen klinikka City Medical Centre kuvaa nivelhoitoa ilman leikkausta käsittelevällä sivullaan, joka on tarkoitettu helsinkiläisille potilaille, että koko toimenpide tehdään yhden päivän aikana.

Tyypillinen eteneminen:
• Lääkäri tutkii nivelen, käy läpi kuvat ja varmistaa, ettei hoidolle ole esteitä.
• PRP-hoitoa varten potilaalta otetaan pieni määrä verta, joka käsitellään sentrifugissa. Näin saadaan verihiutaleita runsaasti sisältävä plasma, jossa on kasvutekijöitä.
• Jos hoitoon kuuluu SVF, paikallispuudutuksessa otetaan noin 30 ml rasvakudosta pistoaukon kautta vatsan tai reiden sisäpuolen alueelta. Tikkejä ei tarvita.
• Rasvakudos käsitellään sentrifugissa, jolloin siitä erotetaan kudosten korjaamiseen osallistuvien solujen seos, stromaalinen vaskulaarinen fraktio. Se sekoitetaan plasmaan.
• Valmiste ruiskutetaan niveleen ultraääniohjauksessa, jolloin lääkäri näkee neulan kulun ja pistoksen kohdan.

PRP:tä voidaan antaa myös yksinään pistossarjana, ja sitä käytetään usein lievässä nivelrikossa. SVF valitaan yleensä silloin, kun muutokset ovat selvempiä ja tavoitteena on pidempikestoinen vaikutus. Kumpi vaihtoehto sopii, ratkeaa vasta kuvien ja tutkimuksen perusteella. Toimenpiteen kesto riippuu siitä, otetaanko rasvakudosta, joten kannattaa varata päivä väljästi eikä suunnitella samalle päivälle muuta rasittavaa.

Kotiinlähtö ja ensimmäiset kuukaudet

Toimenpiteen jälkeen potilas lähtee kävellen. Kyynärsauvoja tai sairaalassa yöpymistä ei tarvita. Ensimmäisinä päivinä nivel voi tuntua arkalta tai hieman turvonneelta, ja lääkäri antaa ohjeet kuormituksesta ja kivunhoidosta. Raskasta liikuntaa ja suurta kuormitusta vältetään yleensä jonkin aikaa. Jos SVF-hoitoon kuului rasvanotto, myös pistoaukon alue voi aristaa muutaman päivän.

Kotimatkalle kannattaa silti varata apua tai kyyti, jos mahdollista. Vaikutus ei tule heti, koska kyse on elimistön omien korjausprosessien tukemisesta. Tyypillisesti:
• kipu lievittyy yleensä vähitellen ensimmäisen kuukauden aikana;
• liikkuvuus paranee yleensä noin kolmen kuukauden kuluessa;
• täysi vaikutus kehittyy tavallisesti noin puolen vuoden aikana.

Tästä syystä seurantakäynnit on suunniteltu 1, 3 ja 6 kuukauden kohdalle. Niissä arvioidaan, miten nivel on reagoinut, ja tarvittaessa muutetaan jatkosuunnitelmaa. Jokainen elimistö reagoi eri tavalla, eikä lopputulosta voi ennustaa etukäteen.

Pistoshoito ei korvaa omaa harjoittelua. Päinvastoin, lihasvoimaa ja liikkuvuutta ylläpitävät harjoitukset sekä painonhallinta tukevat hoidon vaikutusta. Moni jatkaa fysioterapeutin ohjaamaa kotiohjelmaa myös hoidon jälkeen ja lisää kuormitusta vähitellen, kun kipu hellittää.

Jos nivel muuttuu kuumaksi, punoittavaksi tai voimakkaasti turvonneeksi tai sinulle nousee kuume, ota heti yhteys lääkäriin.

Milloin hoitoa ei tehdä

Regeneratiivinen pistoshoito ei sovi kaikille. Hoitoa ei tehdä, jos potilaalla on:
• syöpäsairaus;
• raskaus tai imetys;
• veren hyytymishäiriö;
• akuutti infektio, myös nivelessä tai sen lähellä;
• vakavan pitkäaikaissairauden paheneminen;
• vakava sydän-, munuais- tai maksasairaus.

Tilapäisiä esteitä ovat kuume, flunssa tai influenssa sekä ihotulehdus nivelen päällä. Silloin hoitoa siirretään, kunnes elimistö on toipunut. Siksi on tärkeää kertoa voinnistaan rehellisesti myös juuri ennen hoitopäivää, vaikka matka olisi jo sovittu.

Tulehduksellisissa nivelsairauksissa, kuten nivelreumassa, pistoshoito ei korvaa reumalääkärin hoitoa, eikä sitä tehdä voimakkaan pahenemisvaiheen tai aktiivisen nivelinfektion aikana. Pitkälle edenneessä nivelrikossa lääkärin tulee kertoa avoimesti, jos tekonivel on realistisempi ratkaisu.

Jos harkitset hoitoa ulkomailla, aloita keräämällä kuvat ja lausunnot sekä ajantasainen lääkelista. Näin arvio voidaan tehdä jo ennen kuin matkasta päätetään. City Medical Centre tarjoaa maksuttoman ensimmäisen konsultaation ja kuvien maksuttoman arvioinnin, ja kuvat voi lähettää jo ennen käyntiä. Koordinaattori ottaa yhteyttä ja sopii konsultaation, joka voidaan järjestää myös verkossa. Hoitopaikasta riippumatta paras lähtökohta on sama: tarkka diagnoosi ja lääkäri, joka kertoo avoimesti sekä hoidon mahdollisuuksista että rajoista.